sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Puikoilla


Puikoilla tällä kertaa kirjoneulesukat - ensimmäiset kirjoneulesukat ikinä! Taitaa itseasiassa olla ensimmäiset aikuisen villasukat joista tulee ylipäätään käyttökelpoiset :)

//Noora

maanantai 6. lokakuuta 2014

Neulottu kolmiohuivi


Ostin viime vuonna Karnaluksista alpakkalankaa, josta oli tarkoitus tehdä itselleni kolmiohuivi. Etsin sopivaa ohjetta pitkään ja lopulta unohdin lankojen olemassa olon. Joitain viikkoja sitten lankakerät tulivat kaapissa taas vastaan ja aloitin sopivan ohjeen etsimisen uudestaan.Vihdoin Dropsista löytyikin sopiva ohje - yksinkertainen, helppo ja kivan näköinen.  Toivoin ohjeen olevan aivotnarikkaan-tyyppiä jotta huivia voisi neuloa ilman että katse täytyy olla koko ajan työssä tai ohjeessa. Ja sitä tämä ohje todella oli - ainaoikeaa, yksi lisätty silmukka joka toisella kierroksella. Huivia on tehty niin sohvalla telkkaria katsoen, töissä palavereissa ja yövuorossa istuen kuin kahvilassa ystävän kanssa kuulumisia vaihtaen. 

Lanka: Schachenmayr Alpaka (100%) 50g
Puikot: 4,5 pyöröpuikot

Lankaa huiviin kului juuri neljä kerää eli 200g. Hieman jäi mietityttämään pitäisikö huivia vielä jatkaa jos sattuisin samaa lankaa Karnaluksista löytämään, mutta toistaiseksi huivi saa lämmittää syksyn viimoissa tälläisenaan.

Terveisiä lähettää innokas apuri ;)

//Noora

keskiviikko 1. lokakuuta 2014

Neulepeitto vauvalle


Tätä peittoa on tehty pitkään ja hartaasti - aina kesäkuun lopusta asti. Kun ystäväni kertoi vuoden alussa olevansa raskaana nousi heti ajatus että haluan tehdä vauvalle pienen peiton, jonka päällä köllötellä lattialla tai jonka alla lämmitellä vaikka vaunuissa. Vaikka aloittamisessa sitten kestikin kesään asti oli lankavalinta helppo sillä olin haalinut alennusmyynneistä liian monta kerää Novitan Hankoa, joka on noussut yhdeksi lempilangakseni (täällä Hangosta virkatut tossut). Hanko on ihanan paksu ja pehmeä neulottava, josta saa äkkiä valmista. Väritkin olivat sopivat, kun tiedettiin vauvan olevan tyttö. 


Neuloin ja virkkasin peittoon erikokoisia paloja, erilaisilla neulepinnoilla. Kun sopiva määrä paloja alkoi olla valmiina sommittelin niitä taustakankaan kanssa yhteen ja käsin ompelin palat lopulta yhteen. Kaikki palat ovat neliön tai suorakaiteen muotoisia, mutta erityisesti neulottuja paloja oli hankala saada suorareunaisiksi paloja yhteen ommeltaessa, joten lopputuloksesta tuli hieman omaperäisempi kun olin ajatellut. Ulkoreunat sentään asettuivat nätisti riviin. Virkkasin reunaan vielä kiinteillä silmukoilla yhden kerroksen, jotta palat olisivat mahdollisimman yhtenäiset reunoista. Lopuksi ompelin koneella taustakankaan kiinni neuleeseen niin että virkattu reuna jäi myös toiselta puolelta näkyviin. Taustakangas oli valmiiksi tikattu, joten kankaan kanssa riitti reunojen huolittelu.


Aikamoinen työ peitossa oli, mutta kaiken vaivan arvoinen ehdottomasti! Taisi olla tähän mennessä suurin/eniten työtä vaativa käsityö - seuraavaksi aloitan villatakin neulomisen itselleni, se lienee hieman tätä vaativampi työ ;)

//Noora