Tätä peittoa on tehty pitkään ja hartaasti - aina kesäkuun lopusta asti. Kun ystäväni kertoi vuoden alussa olevansa raskaana nousi heti ajatus että haluan tehdä vauvalle pienen peiton, jonka päällä köllötellä lattialla tai jonka alla lämmitellä vaikka vaunuissa. Vaikka aloittamisessa sitten kestikin kesään asti oli lankavalinta helppo sillä olin haalinut alennusmyynneistä
liian monta kerää Novitan Hankoa, joka on noussut yhdeksi lempilangakseni (
täällä Hangosta virkatut tossut). Hanko on ihanan paksu ja pehmeä neulottava, josta saa äkkiä valmista. Väritkin olivat sopivat, kun tiedettiin vauvan olevan tyttö.
Neuloin ja virkkasin peittoon erikokoisia paloja, erilaisilla neulepinnoilla. Kun sopiva määrä paloja alkoi olla valmiina sommittelin niitä taustakankaan kanssa yhteen ja käsin ompelin palat lopulta yhteen. Kaikki palat ovat neliön tai suorakaiteen muotoisia, mutta erityisesti neulottuja paloja oli hankala saada suorareunaisiksi paloja yhteen ommeltaessa, joten lopputuloksesta tuli hieman omaperäisempi kun olin ajatellut. Ulkoreunat sentään asettuivat nätisti riviin. Virkkasin reunaan vielä kiinteillä silmukoilla yhden kerroksen, jotta palat olisivat mahdollisimman yhtenäiset reunoista. Lopuksi ompelin koneella taustakankaan kiinni neuleeseen niin että virkattu reuna jäi myös toiselta puolelta näkyviin. Taustakangas oli valmiiksi tikattu, joten kankaan kanssa riitti reunojen huolittelu.
Aikamoinen työ peitossa oli, mutta kaiken vaivan arvoinen ehdottomasti! Taisi olla tähän mennessä suurin/eniten työtä vaativa käsityö - seuraavaksi aloitan villatakin neulomisen itselleni, se lienee hieman tätä vaativampi työ ;)
//Noora